Finna.fi on käännetty pohjoissaameksi osana Saamelaiskielten tuki digitaalisissa palveluissa -hanketta. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa kaikkiin Finna-hakupalveluihin on mahdollista lisätä kielivalinnaksi pohjoissaame 15.5. alkaen. Finnan saamennos on toteutettu vastavuoroisessa yhteistyössä saamelaisyhteisön kanssa.

Tiedote pohjoissaameksi alempana. | Dieđáhus sámegillii vulobealde.

Testaus ja julkaisuajankohta

Virallisesti pohjoissaamenkielinen Finna.fi julkaistaan 15.5. Pohjoissaamenkielistä kieliversiota on kuitenkin mahdollista kokeilla jo 23.4. alkaen omassa testiympäristössä. Kielivalinnan kytkeminen päälle onnistuu hallintaliittymästä käsin. (Katso ohjeet) Huhti-toukokuussa testausjakson aikana teemme vielä mahdollisia korjauksia ja päivitämme puuttuvia tai muuttuneita kohtia käyttöliittymän käännökseen. 

Käyttöliittymän pohjoissaamenkielistä versiota ylläpidetään jatkossa mahdollisimman ajantasaisesti resurssien puitteissa. Jos organisaatioilla on käytössä omia sivupohjia, ne eivät käänny pohjoissaameksi. Suosittelemme kuitenkin kytkemään pohjoissaamenkielisen käyttöliittymän päälle.

Mahdollisuus edistää kielellistä yhdenvertaisuutta

Miksi kannattaa ottaa pohjoissaame käyttöön Finna-näkymässä? 

  • Jos organisaatiolla on saamelaisiin liittyvää aineistoa, on ensisijaisen tärkeää, että saamelaiset pääsevät tarkastelemaan aineistoja omalla äidinkielellään.
  • Pohjoissaamenkielinen käyttöliittymä sujuvoittaa  pohjoissaamenkielisten käyttäjien tiedonhakua.
  • Pohjoissaamenkielinen käyttöliittymä edesauttaa pohjoissaamenkielisen aineiston löydettävyyttä.
  • Suurin osa saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella – kieliversio tuo pohjoissaamenkielen ja kulttuurin näkyville ja saataville ympäri Suomea.

Kaiken kaikkiaan välillisesti toimet voivat vaikuttaa laajalti saamelaiskieliä Suomessa puhuvien henkilöiden kokemuksiin ja mahdollisuuksiin käyttää omia kieliään digitaalisissa ympäristöissä. Pohjoissaamenkielinen Finna-hakupalvelu edistää kielellistä yhdenvertaisuutta sekä vahvistaa saamen kielen ja kulttuurin asemaa.

Finna.fi lea jorgaluvvon davvisámegillii oassin Sámegielaid doarjja digitála bálvalusain -fidnu. Dát dárkkuha dan, ahte buot Finna-ohcanbálvalusaide lea vejolaš lasihit giellaválljejupmin davvisámegiela 15.5. rájes. Finna sámegielat jorgalus lea ollašuhtton vuostevurolaš ovttasbarggus sámeservošiin.

Testen ja almmustahttináigi

Virggálaččat davvisámegielat Finna.fi almmustahtto 15.5. Davvisámegielat giellaveršuvnna lea goittotge vejolaš iskkadit jo 23.4. rájes iežas testenbirrasis. Giellaválljejumi sáhttá dahkat hálddašangeavahanlavttas. (Geahča rávvagiid) Cuoŋo-miessemánus testenáigodagas dahkat vel vejolaš divodemiid ja beaivádit váilevaš dahje nuppástuvvan osiid geavahanlavtta jorgalussii.

Geavahanlavtta davvisámegielat veršuvnna bajásdoallat boahttevuođas nu bures go vejolaš resurssaid siste. Jus organisašuvnnas leat iežas siidovuođut, dat eai leat automáhtalaččat jorgaluvvon davvisámegillii. Mii ávžžuhit goittotge váldit davvisámegielat geavahanlavtta geavahussii.

Vejolašvuohta ovddidit gielalaš ovttaveardásašvuođa

Manin gánneha váldit davvisámegiela geavahussii Finna-oidnosis? 

  • Jus organisašuvnnas lea sápmelaččaide laktáseaddji materiála, lea duođai dehálaš, ahte sápmelaččat besset dutkat materiálaid iežaset eatnigillii. 
  • Davvisámegielat geavahanlakta dahká njuovžileabbon davvisámegielat geavaheaddjiid dieđuohcama.
  • Davvisámegielat geavahanlakta buorida davvisámegielat materiála gávdnama.
  • Stuorámus oassi sápmelaččain ássá sámeguovllu olggobealde – giellaveršuvdna buktá davvisámegiela ja kultuvrra oidnosii ja oažžunsadjái miehtá Suoma.  

Buot buohkanassii dát sáhttá váikkuhit sámegielagiid vásáhusaide ja vejolašvuođaide geavahit iežaset gielaid digitála birrasiin Suomas. Davvisámegielat Finna-ohcanbálvalus ovddida gielalaš ovttaveardásašvuođa ja nanne sámegiela ja kultuvrra sajádaga.