KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS


Aika: 12.4.2016 klo 10.15-15.50
Paikka: Leipätehdas, Kaikukatu 4
Läsnä:  Ville Huhtala (Helsingin yliopiston kirjasto), Ulla Ikäheimo (Kansalliskirjasto), Sirpa Janhonen (Varastokirjasto, puheenjohtaja),  Mervi Kivirinta (Diakin kirjasto), Mirja Lampola (Aalto-yliopiston kirjasto), Eeva-Riitta Peltonen (Tampereen kaupunginkirjasto), Anne-Mari Salmela (Turun yliopiston kirjasto, sihteeri), Kukka-Maritta Taskinen (Savonia-amk), Jaana Uurasjärvi (Eduskunnan kirjasto) ja Kiti Vilkki-Eriksson (Kansalliskirjasto) 
Kutsuttuina asiantuntijoina: Minttu Hurme (Kansalliskirjasto), Katri Riiheläinen (BTJ) klo 13.00-
PoissaAnne Andersson (Åbo Akademis Bibliotek)

 

Pöytäkirja

1.Edellisen kokouksen pöytäkirja

Edellisen lähikokouksen pöytäkirja hyväksytty AC-kokouksessa.

2. Ilmoitusasiat

Talonmiehen tuokio pidetään AC-yhteydellä torstaina 21.4. klo 14-15.

Seuraava RDA-kyselytunti  on 19.5. klo 14-15

Seuraava RDA-verkkokoulutus on  9.6.2016 klo 14-15, aiheena suhteet.

Vaski-kirjastot (Varsinais-Suomen yleisten kirjastojen kimppa) on 18.3. tehnyt päätöksen tulla mukaan Melindaan.

3. Aleph/Voyager

MARC21een tulee huhtikuussa uusia kenttiä, sen jälkeen Voyagerin tag tablet päivitetään ja laitetaan jakoon. Mainittakoon, että uusi tag table tulee sisältämään myös kentän 037 osakentän |5,  jonka käyttöä KUMEA on jo aiemmin  suositellut.

Ruotsinkielisille kirjastoille on laadittu oma replikointiprofiili, joka muuttaa kenttien 336-338 suomenkieliset termit ja funktiotermit (|e) ruotsinkielisiksi.

4. Luettelointi RDA-konversion jälkeen 

Toimintaohjetta muokattiin.

RDA-työohjetta painetulle monografialle on päivitetty.   Vanhat paperiset tulosteet kannattaa heittää pois!

Teoksen ensisijaisen nimekkeen merkitseminen-ohjetta on päivitetty. Kieli (osakenttä |l) tulee kentän loppuun.

Vinkki uutta BookWhere Usemarcon-konversio-ohjelmaa  odotellessa: ISBD-säännöillä BookWhere poimitusta tietueesta poistetaan ensin kentät 336-338 ja Alephissa expand from template-toiminnolla laajennetaan poimittu tietue. Lopuksi muokataan poimitun tietueen kentät RDA-muotoon.

Elokuvien kuvailu: tietueet, joissa suomenkielinen nimeke on otettu päänimekkeeksi eivät ole RDAn mukaisia. Tällaisiin tietueisiin ei myöskään kuulu laittaa 040 -kenttää, jossa |e rda. Hybriditietueissa ei kuulu olla  040 |e rda -tietoa,

5. RDA-konversio

Konversiowikissä on lista konversiossa tapahtuneista virheistä ja niiden korjaussuunnitelmista. Marc-posti[at]helsinki.fi -listallle voi ilmoittaa havaitsemistaan virheistä.

6. Tammikuun kokouksesta: Fennican käytäntö kentän 776 kohdalla sarja-aineiston kuvailussa 

Tammikuun kokouspöytäkirjassa oli seuraava kysymys: Miksi Fennican sarja-aineiston kuvailu laittaa Painettu-termin 776 c-kenttään, eikä 776 i-kenttään, kuten monografia-kuvailussa?

Siihen vastattiin näin: Sarja-aineiston 776 kenttään liittyen: kun on kyse kotimaisesta sarja-aineistosta kentän 776 osakentässä |c pitää olla lisäys, joka vastaa kentän 222 osakentän |b lisäystä, jotta tietueet linkittyvät toisiinsa myös Pariisin ISSN-portaalissa. C-osakenttään voi tulla muitakin tietoja kuin Painettu. Pariisin mallin mukaan tallennetaan ao. tieto osakenttään |c (= erottava lisäys.) Ulkomaisissa sarja-aineiston tietueissa voi tieto suhteesta olla osakentässä  |i, kuten monografioissa tai samalla tavalla kuin kotimaisissa eli erottava lisäys (esim. Painettu) osakentässä |c."

Kansallibibliografian käytäntöä on ihmetelty. Kansallisbibliografiassa on keskusteltu asiasta, tässä sieltä saatu viimeisin päivitys asiasta:

"Kansallisbibliografian sarja-aineistojen kuvailu jatkaa ainakin toistaiseksi c- osakentän käyttöä 776-kentän lisäyksen merkitsemiseen.Tämä on vanha käytäntö, jota on tehty Pariisin tietuemallin mukaan. Kun Fennica lähettää Pariisin ISSN-portaaliin tietueita, joissa on linkkikentissä ISSN-tunnuksia ja muuta tavaraa, poimii ISSN portaali siitä vain ISSN-tunnuksen ja etsii ISSN-tunnusta vastaavan nimen ja lisäykset siitä tietueesta, jossa ko. ISSN-tunnus on kentässä 022.  ISSN portaali ei varsinaisesti määrittele, missä osakentässä 776-lisäykset ovat, mutta Fennica käyttää tässä edelleen |c-osakenttää."

Ulkomaisia sarja-aineistotietueita tämä ei koske, niissä lisäys voi olla |i-osakentässä kuten monografioiden kuvailutiedoissa. Myös Alephin sarja-aineistoa koskevissa tallennusalustoissa lisäys on osakentässä |i. 

7. MARC21 sovellusohjeen päivittäminen

Sovellusohjeen muokkaamista RDA-kuntoon jatketaan perjantaina 15.4. AC-kokouksessa.

8. Kirjastojen kysymykset

1) Kysymys; Sisältötyyppi: stillkuva

Milloin on sopivaa käyttää stillkuvaa sisältötyyppinä?  MuTu-tuntumalla sitä on alettu viljelemään myös kirjoissa, joissa on kuvitusta, mutta jotka eivät ole kuvakirjoja. Kongressin kirjaston taulukon <http://www.loc.gov/standards/valuelist/rdacontent.html> mukaan stillkuvaa käytettäessä pitäisi tietueen tyypiksi olla nimiössä koodattuna 'k' eli kuva. 

Se, että kirjamuotoisissa kuvissa, kuten lasten kuvakirjat, on kuvailtu kirjana, lienee ok. Kuvakirja voitaisiin kuvailla myös 'kuvana' - jokainen sivu tai aukea sisältää kuvan. Kuvitukseen olisi ISBD-säännöissä merkitty 'vain kuvia'. Samaan logiikkaan mennevät sarjakuvat ('pääasiassa kuvia'); niissä teksti on osa kuvitusta. Mutta entä sitten esimerkiksi taidekirjat, joissa on kuvia, mutta teksti on erillinen ja kuvat ovat tarkoitettu "käytettäväksi" tekstin kanssa? Paljonko on oltava kuvia (tai teksti/kuvasuhde), jotta voitaisiin puhua kuvakirjasta? 

Vastaus: Kun julkaisusta yli puolet on kuvia merkitään kenttä '336 ‡a stillkuva ‡b sti ‡2 rdacontent' kentän '336 ‡a teksti ‡b txt ‡2 rdacontent' lisäksi. RDA 6.9.1.3 -luku:”Jos kuvailtava aineisto sisältää useita sisältötyyppejä, merkitään ainoastaan a) sisältötyyppi, joka soveltuu aineiston pääosaan (jos sellainen on olemassa) tai b) sisältötyypit, jotka soveltuvat aineiston olennaisimpiin osiin (myös pääosaan, jos sellainen on olemassa). Suomalaisten kirjastojen linjauksissa kehotetaan noudattamaan b) vaihtoehtoa.

Kysymys 1) b. Lisäksi: jos käyttää sisältötyyppinä stillkuvaa, mutta nimiöön on koodattu 'a', tekstiaineisto, niin vastaavasti tietueen 006/007-kentät pitäisi koodata kuvaksi. Asiasta on jo olemassa jossakin ohje?
Vastaus: Jos kuvaillaan pelkkää kuvaa, nimiön mp:ssa 06 on arvo 'k' kuva, 007/00-informaatiokoodina on k, 008/33 k ja tietueessa on kenttä 336 ‡a stillkuva ‡b sti ‡2 rdacontent, 337 ‡a ei välittävää laitetta ‡b n ‡2 rdamedia ja 338 ‡a arkki ‡b nv ‡2 rdacarrier. Kuvakirjojen tietueissa ei tehdä 006/007-kenttää. Moniviestimien kuvailussa sen sijaan voi olla useamman tallenteen lisäinformaatiokoodit.

2) Kysymys: Funktiotermit tekijä-nimekekirjauksissa

Mikä on KUMEAn kanta funktiotermeihin tekijä-nimekekirjauksissa. RDAn sääntötekstin mukaan ne eivät mielestäni sinne sovi.

" RDA 6.27.1.2 Yhden henkilön, suvun tai yhteisön tekemät teokset
Jos yksi henkilö, suku tai yhteisö on vastuussa teoksen tekemisestä (katso 19.2.1.1), muodostetaan teoksen auktorisoitu hakutieto yhdistämällä (tässä järjestyksessä):

 a) henkilön (katso 9.19.1), suvun (katso 10.11.1) tai yhteisön (katso 11.13.1) auktorisoitu hakutieto
 b) teoksen ensisijainen nimeke (katso 6.2.2)."

Esim. Liksom, Rosa. Burka  <=> MUTTA Suomessa Liksom, Rosa, taiteilija. Burka

Tekijä-nimekekirjaus funktion kanssa ei ole kansainvälinen tapa. Kuka lisää funktiotermit (massa)poimittujen tietueiden teos/ekspressioviittauksiin? Eli meneekö osa tietueiden jakamisesta tämän vuoksi hukkaan joka tapauksessa? Entä sitten, kun myös tekijä-nimekekirjaus auktoriteetteja on poimittavissa maailmalta – kuka lisää funktiot, kun sitä ei voi automatisoida? Voidaan saada toimimaan Voyagerissa(?), mutta entäpä seuraavassa mysteerikirjastojärjestelmässä? Onko bibframessa edes mahdollista ilmaista funktiota tekijä-nimekekirjaustasolla, vai tarvitaanko  jonkinlainen kansallinen härpäke? 

Vastaus: Asiaa mietitään kansallisissa kuvailutyöryhmissä.

3) Kysymys: Ovatko kentän 700 (osakenttä 4) tekijäfunktioiden lyhenteet nyt jo aktiivisesti käytössä? Olen nähnyt niitä mielestäni vasta hyvin vähän, mutta joitakin kuitenkin. Mielestäni RDA-työohje: painettu monografia, 2. versio –ohjeessa ei toistaiseksi ohjeista ko. kentän käyttöön. Miten siis toimia?

Vastaus: Osakenttä |4 ei ole aktiivisessa käytössä eikä sen ole tarkoituskaan tulla, päinvastoin:  RDA-konversiossa osakentät |4 muutettiin osakenttä |e:ksi, jossa rooli aukikirjoitettuna. 

4) Kysymys: Jos muutan poimitun tietueen RDA:ksi, niin laitanko 040-kenttään luettelointikieleksi fin? Tietuetta pitää kovasti korjata, joten saman tien sen voi muuttaa RDA:ksi.

Vastaus: Jos tietueen luettelointikieli on suomi niin silloin fin on oikein, jos ruotsi niin swe. Bookwhere-usemarconkonversion läpikäyvien tietueiden 040 kentän osakenttään |b konvertoidaan kielikoodi mul (monikielinen). Mikäli tietuetta muokataan ja sen seurauksena tietue ei enää  kuvailukielen osalta olekaan monikielinen vaan joko suomen- tai ruotsinkielinen, muutetaan 040 |b osakentän koodi sen mukaiseksi.

 

5) Kysymys: Pohdimme täällä taiteellista tekijyyttä – esimerkkinä nyt Eero Aarnio. 

Alephin tietueessa 009163107  on 100-kentässä Aarnio. Teos on toimitettu ja kirjoittajia on lukuisia, Aarniota ei kirjoittajissa ole mukana.
Samoin Alephin tietueessa 000942415. Mutta tässä on teoksen kirjoittaja kentässä 100, ei Aarnio : 000939163

Periaatteessa kai on kyse samanlaisesta taiteellisen ja kirjallisen vastuun suhteesta teoksessa, mutta päävastuullisuuden valinta on eri. Yritimme löytää RDA-toolkitistä kohtaa, jossa tämä olisi avattu, mutta vielä ei löytynyt. Missä kohdassa ohjetta tästä löytäisi selkeän selityksen?

Marja-Liisa Seppälä vastaa: RDAn luvussa 19 käsitellään tekijyyttä, mutta melko niukasti. Tässä luvussa ei kerrota eri tyyppisiin aineistoihin liittyvästä teoksen tekijyyden määrittelystä, mikä on erikoista. Voisimme täällä Kansalliskirjaston Kuvailusääntöpalvelussa tehdä lukuun 19 linjauksen, jossa selkeytettäisiin tekijyyden määrittelyä. Tämä linjaus tosin tulee näkyviin RDA Toolkitin asiakaspuolelle vasta elokuun päivityksen myötä.

Tällä välin kannattaa turvautua kohtien 6.27.1.3 ja 6.27.1.4 ohjeistuksiin, jotka liittyvät teoksen auktorisoidun hakutiedon muodostamiseen. Teoksen auktorisoituun hakutietoon sisällytetään teoksen tekijän auktorisoitu hakutieto, joten eri tyyppisten aineistojen päätekijyyden määrittely on tärkeää. Näissä RDA-kohdissa erotellaan 2 tapausta:

- yhteistyössä tehdyt teokset, jolloin päätekijyys (100-kenttä) on joko päävastuullisella tekijällä tai ensimmäiseksi mainitulla tekijällä, esim. ensimmäiseksi mainittu kirjoittaja

- kokoomateokset, jolloin päätekijyyttä (100-kenttää) ei määritellä vaan teoksen auktorisoitu hakutieto muodostetaan nimekkeestä

Ero yhteistyössä tehtyjen teosten ja kokoomateosten välillä ei aina ole selvä. Yhteistyössä tehdyissä teoksissa voisi ajatella kaikki sitä kirjoittamassa olleiden henkilöiden olleen tietoisia tällaisen teoksen tekemisestä eli tekijöillä on ollut yhteinen päämäärä.

Kokoomateoksissa tällaista tietoisuutta kirjoittajilla ei välttämättä ole ollut vaan kokoomateoksen kokoaja/toimittaja on luonut kokonaisuuden esim. eri aikoina eläneiden kirjoittajien artikkeleista. 

Päävastuullisuuden määrittelykään ei aina ole helppoa. Ja tässä kohtaa tulee kuvailijan tulkinta mukaan. Pääsääntöisesti voisi sanoa, että kirjoittaja on päävastuullinen tekijä kirjallisessa teoksessa. Jos taas kuvailun kohteena olisi Eero Aarnion suunnittelema huonekalu, niin siinä tapauksessa Aarnio olisi päävastuullinen tekijä. Aarnion rooli voi kirjoittajan lisäksi olla esim. haastateltava, joka voi myös olla päävastuullinen tekijä.


6) Kysymys: Kirjoitammeko nyt kaikki huomautukset niin kuin kirjassa on, esim. Transferred to digital printing 2009, emmekä muuta muotoon Reprinted 2009?

Vastaus: RDA-aikana merkitään niin kuin julkaisussa eli Transferred to digital printing. Tieto merkitään kenttään 500.

7) Kysymys: Onko suomenkielisen MARC 21 –formaatti, Bibliografiset tiedot kentän 046 $k käännös OK?

"Record the date of original film release in MARC field 046, subfield k. Use a separate MARC 046 subfield k for the original release date of each film in a compilation. If recording a range or span of dates of creation, use subfields k and l for beginning and ending dates, respectively. The date of release should also be given in a “History of the Work” note (MARC 500).
Use MARC 046 only for known dates; do not record estimated or uncertain dates.
Best Practice Recommendation: Always encode the date of original film release in MARC 046 $k and give the information in a “History of the Work” (MARC 500) note when that information is present."

Kun sitten katsoo MARC 21 Bibliografiset tiedot<https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/marc21/bib/01X-04X.htm#046>, suomalainen versio 

  *   ‡k - Tietueen aloitus- tai luontipäivämäärä (ET)

vertaa MARC 21 bibliographic, Full<https://www.loc.gov/marc/bibliographic/bd046.html> 

MARC 21 concise 

·         $k - Beginning or single date created

-  Date or beginning of the date range on which a resource has been created when it is not more appropriately recorded in another field. Dates contained in subfield $k may not be coded elsewhere in the formats. The date is recorded as specified in subfield $j (Date resource modified).

esim.

046##$k19981022
245 00$aMARC 21: Harmonized USMARC and CAN/MARC 
85640$uhttp://lcweb.loc.gov/marc/annmarc21.html

Vastaus: Kenttä on väärin käännetty. Se korjataan.

 

8) Kysymys: Onko kausijulkaisuille tulossa jossain vaiheessa RDA –työohjetta? 

Vastaus: Fennican laatima työohje sarja-aineistoille  julkistetaan lähiaikoina.

 

9. Seuraavat kokoukset

Pe 15.4. klo 13.00-15 AC-kokous
Ke 20.4. klo 13.00-15 AC-kokous
Ma 2.5. klo 12.00-14 AC-kokous

 


 

 

  • No labels

1 Comment

  1. Anonymous

    Pöytäkirjassa lukee: "Ruotsinkielisille kirjastoille on laadittu oma replikointiprofiili, joka muuttaa kenttien 336-338 suomenkieliset termit ja funktiotermit (|e) ruotsinkielisiksi." Tämä on hieno juttu. Olisiko mahdollista, että Melindassa käytettäisiin suomenkielisiä termejä? Tai sitten pitäisi olla suomenkielisille kirjastoille oma replikointi, joka muuttaa ruotsinkieliset termit suomenkielisiksi - säästyttäisiin käsityöltä.